Täsmällisyys

Italo Calvinon kirjassa Näkymättömät kaupungit kuvataan Marco Polon ja Kublai Khanin tapaamisia shakkilaudan äärellä. Kublai Khan on älykkö, joka järkiperäistää, geometrisoi ja muuttaa ympäristönsä numeroiksi ja shakkinappuloiksi. Ottelun kulku, Calvinon mukaan:

Suurkaani yritti samastua peliin: mutta nyt hän ei tajunnut pelin tarkoitusta. Jokainen peli päättyy voittoon tai tappioon. … pelkistyi neliskulmaiseen höylättyyn puunkappaleeseen.

 Silloin Marco Polo sanoi: - Shakkilautasi, majesteetti, on kahdesta puulajista tehty upotustyö: eebenpuusta ja vaahterasta. Neliö johon valaistunut katseesi keskittyy, leikattiin vuosirenkaasta joka kasvoi kuivana vuonna, näetkö millaiset sen syyt ovat? Tässä kohoaa tuskin näkyvä nystyrä: silmu yritti työntyä siitä jonain varhaiskevään päivänä mutta yön halla pakotti sen luovuttamaan. Suurkaani ei ollut vielä huomannut että muukalainen pystyi sujuvasti puhumaan hänen kieltään mutta se ei häntä ihmetyttänyt. - Tuossa on hiukan suurempi huokonen. Siinä on ehkä ollut toukan kolo, mutta ei puumadon, sillä kuoriuduttuaan se olisi heti jatkanut kaivamista, vaan lehtimadon joka mutusteli lehtiä ja sen takia puu valittiin ja kaadettiin… Kaivertaja koversi taltallaan tämän reunuksen liittääkseen sen korkeampana työntyvään ruutuun...

Asioiden määrä joka voitiin lukea sileästä ja tyhjästä puupalasta sai Kublain ymmälleen ja Polo oli jo päässyt puhumaan eebenpuumetsistä, sääskistä, tukkilautoista joita uitetaan pitkin jokia, rantalaitureista, naisista ikkunoiden ääressä...

Katkelma on osa Calvinon valmistelemasta esitelmäsarjasta. Tässä osuudessa hän tarkastelee täsmällisyyttä. Monisäikeinen vertauskuva sisältää mielestäni sekä sanottavan todellisuuden sekä sen mitä ei voida sanoa.

Jos haluat lukea lisää täsmällisyydestä, aukaise kirja Kuusi muistiota seuraavalle vuosituhannelle sivulta 64.

Toisinaan minusta tuntuu kuin ruttoepidemia olisi iskenyt ihmiskunnan ominaisimpaan toimintoon eli puhekykyyn. Sairaus ilmenee tiedollisen voiman ja välittömyyden menetyksenä, automatisoitumisena, jonka vaikutuksesta kieli latistuu...

Nopeus

Kesällä 1984 Italo Calvino kutsuttiin Havardin yliopistoon pitämään kuusi esitelmää itse vapaasti valitsemistaan aiheista. Luennot kuuluivat "Charles Eliot Norton Poetry Lectures" -sarjaan. Calvino valitsi käsiteltäviksi aiheiksi seuraavat: keveys, nopeus, täsmällisyys, näkyvyys, moninaisuus ja …
Näitä asioita hän piti keskeisinä ensi vuosituhannelle säilytettävinä kirjallisina arvoina. Nyt vuonna 2015 on mahdollista katsoa, kuinka nämä arvot toteutuvat tämän vuosituhannen kirjallisuudessa.

Nopeutta käsittelevässä esseessä Calvino kirjoittaa:

Sanoin jo aluksi, ettei yksikään esitelmieni aiheeksi valitsemistani arvoista pyri sulkemaan pois sille vastakkaista arvoa. Keveyden ylistykseeni kuului olennaisena osana painavuuden kunnioitus, ja tämä nopeuden puolustuspuhe ei suinkaan kiellä viipymisen nautintoja. Kirjallisuudessa on kehitetty erilaisia tekniikkoja hidastamaan ajan kulkua: mainitsin jo toiston, ja jäljellä ovat vielä poikkeamat varsinaisesta aiheesta, sivuhyppäykset.

Ajan kulun hidastaminen toistolla on tuttua kerronnan tyylia saduissa ja eeppisissä tarinoissa. Sheherazade pelastaa henkensä kertomalla tarinan, jossa kerrotaan tarina ja keskeyttää sen oikealla hetkellä, jatkaakseen taas uudella tarinalla. Prinsessa Ruususen linnassa aika pysähtyy täysin: hoviväki nukahtaa, paistinvartaissa olevat peltopyyt ja fasaanit, jopa tuli nukahtaa.

Tyylin ja ajatuksen nopeus merkitsee ennen kaikkea sulavuutta, liikkuvuutta, luontevuutta. Nämä ominaisuudet liittyvät kaikki kirjoitukseen, joka mielellään harhailee, hyppää aiheesta toiseen, kadottaa punaisen langan sata kertaa ja löytää sen uudelleen yhtä monen käänteen kautta.

Kirjahyllyssäni lojuu lukemattomia kirjoja, mutta nyt Calvinon yllytyksestä aion tarttua Tristram Shandyyn. Teoksen kirjoittaja Laurencen Sterne on harhailun ja syrjähyppäyksien mestari. Haluan itse todeta, mitä rajattoman ajan tunteen kokemus kirjallisuudessa tarkoittaa.

Italo Calvino päättää esseen nopeudesta kiinalaisella kertomuksella.

Chuang-Tzun moniin hyveisiin kuului piirustustaito. Kuningas pyysi häntä piirtämään ravun. Chuang-Tzu sanoi tarvitsevansa viisi vuotta aikaa sekä huvilan, jossa on kaksitoista palvelijaa. Viiden vuoden kuluttua piirrosta ei ole vielä aloitettu. "Tarvitsen vielä viisi vuotta", sanoi Chuang-Tzu. Kuningas myönsi hänelle lisäajan. Kun kymmenen vuotta tuli täyteen, Chuang-Tzu otti siveltimen ja yhdessä hetkessä, yhdellä ainoalla liikkeellä, piirsi täydellisimmän ravun mitä koskaan oli nähty.

Keveys

Italo Calvinon pieni kirja Kuusi muistiota seuraavalle vuosituhannelle käsittelee, kuten kirjan nimikin jo kertoo, kuutta teemaa: keveys, nopeus, täsmällisyys, näkyvyys, moninaisuus ja …

Ensin perustelut keveyden käsittelylle:

…pyrin selvittämään  - itselleni ja teille - miksi olen päätynyt pitämään keveyttä pikemminkin arvona kuin puutteena, minkälaisissa kirjallisissa esimerkeissä olen tunnistanut keveyden ihanteeni, ja miten sijoitan tämän arvon nykyhetkeen ja miten heijastan sen tulevaisuuteen.

Milan Kunderan romaanista Olemisen sietämätön keveys Calvino toteaa mm.:

Elämän raskaus on Kunderan mukaan kaikissa pakottamisen muodoissa: se on julkisten ja yksityisten pakotteiden tiheä verkko, joka lopulta kietoutuu ympärillemme yhä tiiviimmin solmuin. Hänen romaaninsa osoittaa miten kaikki, minkä elämässä valitsemme ja mitä arvostamme sen keveyden tähden, paljastuu piankin kestämättömän raskaaksi. Ehkä vain älyn elävyys ja liikkuvuus pelastuvat tuolta tuomiolta: ne ominaisuudet, joiden avulla romaani on kirjoitettu ja jotka kuuluvat toiseen maailmankaikkeuteen kuin se, jossa elämme.

Calvino sanoo myös tämän, minua kovasti kiinnostavan näkökulman keveydestä:

Toivon ennen kaikkea osoittaneeni, että on olemassa mietteliäisyyden keveyttä samalla tavoin kuin on meidän kaikkien tuntemaa pinnallisuuden keveyttäkin. Itse asiassa mietteliäs   keveys voi saada kevytmielisyyden näyttämään raskaalta ja samealta.