Aina löytyy uutta hedelmärintamalta. Tutkin tarkalla katseella mangoja. Ovatko sopivan kypsiä ja varmasti lähellä kasvaneita? Merkillistä, että en ole ymmärtänyt niitä kasvatettavan aivan tässä nurkilla. Malagan provinssissa tuotetaan tätä Intian kansallishedelmää 4 300 hehtaarin alueella ja satoa korjataan 361 000 tonnia vuodessa. Lajikkeesta riippuen hedelmä on myynnissä alku syksystä aina joulukuuhun saakka.
Luonnonvaraisena mango (Mangifera indica) kasvaa Myanmarissa ja itäisessä Intiassa, mutta viljeltynä se menestyy ympäri maailman trooppisen ilmaston alueilla. Espanjassa löytyy myös mangolle sopiva kasvuympäristö, Axarquiassa. Nykyään seutu onkin Euroopan tärkein mangon tuottaja.
Mangot levittäytyivät maailmalle brittien toimesta. Siirtomaavallan aikana britit Intiassa ihastuivat tähän hedelmään ja siitä valmistettuihin tuotteisiin kuten chutneyn ja mangojäätelöön. Hedelmän viljely yleistyi Amerikassa ja Australiassa. Kanarialle ja Iberian niemimaalle herkullinen hedelmä rantautui 80-luvulla.
Hedelmätiskiä tutkiessani tunnistin Osteen lajikkeen, jonka satokausi on juuri parhaimmillaan. Tämä lajike on yleisin Andalucíassa viljelty mango. Hedelmä painaa 450-550 grammaa ja se on vähän pitkulainen muodoltaan. Tunnustelin useampaa ja valitsin kuvassa olevan, koska arvelin sen olevan pian syötäväksi sopiva. Olen joskus maistanut raakaa mangoa, jonka tuoksu ja maku vertautuu tärpättiin. Yksikin tällainen makumuisto on pitänyt minut loitolla mokomasta.
Nyt olen odottellut muutaman päivän. Hedelmän pitäisi vaihtaa väriä punaisen ja keltaisen suuntaan ja pinta tuntua joustavalta kevyen painalluksen alla. Mangon terveysvaikutukset ovat kiistattomat. On vitamiineja, kuitua ja vaikka mitä. Mutta järisyttävin on väite: mangon nauttiminen pysäyttää ikääntymisen.
Olen tunnustellut ja painellut hellästi mangoani. Tänä aamuna tartuin veitseen ja halkaisin hedelmän. Yllättävän suuri kivi paljastui sen sisuksista. Olinko odotellut liian pitkään? Hedelmäliha oli mehukas ja kivi tiukasti kiinni. Lusikalla rapsutellen sain sen irrotettua ja kauhoin pehmeän hedelmän jälkiruokalautaselle.
Maistui minulle, mutta kumppanin mielestä oli liian makeaa ja pehmeää. Tätä herkkua aion nauttia koko loppu satokauden päivittäin. Googlaus auttaa reseptien haussa ja sieltä löytyy myös ohje hedelmän leikkaamisesta siisteiksi kuutioiksi. Pitäisikö ottaa todistusaineistoa myös ikääntymisen päättymisestä, siis selfiet päivittäin itselle ja muille jaettavaksi.
Mukavaa viikkoa uuden haasteen kanssa!
