Luotan kirjallisuuden tulevaisuuteen koska tiedän, että joitakin asioita vain kirjallisuus voi antaa omien erikoispiirteittensä ansiosta.Olen poiminut tuosta 123 sivua pitkästä, tiiviistä ja rikkaasta lukemisen ylistyksestä muutamia kohtia, joilla Calvino perustelee nämä kirjallisuuden arvot: keveys, nopeus, täsmällisyys, näkyvyys, moninaisuus.
Moninaisuuden merkitystä on mielestäni vaikein tiivistää. Kirjallisuudella on suuri haaste koota eri tiedonalat ja koodit maailmannäkemykseksi, joka on entistä moninaisempi ja monisärmäisempi. Tässä osuudessa Calvino käsitelee mm. näitä kirjailijoita: Carlo Emilio Gadda, Robert Musil, Proust, Thomas Mann, Jorge Luis Borges, Georges Percin.
Puolustuspuheeni, jonka kohteena on romaani verkkona, on päättynyt. Joku voi esittää vastalauseen sanomalla, että mitä enemmän teos pyrkii moninkertaistamaan mahdollisuuksia, sitä kauemmas se etääntyy kirjoittajan ainutkertaisesta minästä, sisäisestä vilpittömyydestä, oman totuuden löytämisestä. Päinvastoin, vastaan siihen, mitä me olemme, mitä itsekukin meistä on ellei kokemusten, tietojen, luetun, kuvitelmien yhdistelmä? Jokainen elämä on ensyklopedia, kirjasto, esineluettelo, tyylien näytevarasto, jossa kaikki voidaan jatkuvasti sekoittaa ja järjestää uudelleen kaikilla mahdollisilla tavoilla.
Mutta ehkä vastaus, jonka antaminen on sydäntäni lähinnä onkin toinen: jospa olisikin mahdollista luoda teos minän ulkopuolelta… (jatkuu sivulla 123).Olen kirjoittanut postaukset käänteisessä järjestyksessä eli kirjan lopusta lähtien. Jos haluat lukea Calvinon ajatuksia keveydestä, nopeudesta ja täsmällisyydestä, katso maaliskuun tekstejä.
