Calvino syntyi vuonna 1923 ja hänen lapsuudessaan lasta ympäröivä kuvatulva oli rajallinen, vaikka siihen kuuluikin jo kirjojen, lasten kuvalehtien ja leikkikalujen värikäs maailma. Italialaisten lastenlehtien sarjakuvat olivat graafisen toteutuksen suhteen korkeatasoisia, eikä niitä sanallistettu puhekuplilla, joita alkoi ilmaantua vasta 1930-luvulla. Jokaisen kuvan alla oli kaksi- tai nelisäkeinen värssy. (Muistelen, että meillä oli sarjakuva Kieku ja Kaiku samalla periaatteella sanallistettu.) Lapsuutensa lukuhetkiä hän kuvaa näin.
Kulutin tunteja tutkimalla jokaista sarjakuvaa numerosta toiseen, kerroin mielessäni tarinat tulkiten kohtauksia eri tavoin, keksin vaihtoehtoisia ratkaisuja, sulatin yksittäiset tapahtumat laajemmaksi kertomukseksi, keksin ja eristin ja yhdistin toistuvia piirteitä jokaisessa sarjassa, sekoitin sarjoja toisiinsa, kuvittelin uusia sarjoja, joissa sivuhenkilöistä tuli sankareita.Mitä on siis mielikuvitus? Kuinka sen määrittelemme ja mikä sen alkulähde on? Näihin kysymyksiin luentomuistiinpanot antavat useita selityksiä, mutta Calvino päätyy määritelmään, joka häntä itseään puhuttelee ja jossa hän sanoo tunnistavansa itsensä täysin.
Mielikuvitus on mahdollisuuksien ja olettamusten varasto, johon sisältyy sekä se, mitä ei koskaan ole ollut olemassa että se, mikä ei koskaan tule olemaan, mutta joka olisi voinut olla olemassa.Mielikuvitus, muotojen ja kuvien maailma, on edellytys kaikelle tiedolle. Runoilijan mieli ja tiedemiehen mieli tietyllä ratkaisevalla hetkellä toimivat toisiaan seuraavien kuvallisten mielleyhtymien kautta, noudattaen siten nopeinta menetelmää yhdistää ja valita mahdollisten ja mahdottoman loputtomista variaatioista.
Luentomuistiinpanot on kirjoitettu 1984 ja näkyvyys kuvallisessa merkityksessä määrittyy silloin Calvinon sanoin näin.
Nykyisin meitä pommitetaan sellaisella kuvamäärällä, ettemme enää pysty erottamaan välittömiä kokemuksia siitä, minkä olemme nähneet muutaman sekunnin ajan televisiossa. Muisti peittyy kuvan palasista koostuvien kerrostumien alle kuin roskasäilö, ja käy yhä epätodennäköisemmäksi että yksikään monista hahmoista kykenisi kohoamaan sieltä esiin.